Kuningasfiilis!

Kuningasfiilis!

”Lähdetäänkö metsäajokurssille Rautalammille?” kysyi Kirsi Marjolta ja siitä se ajatus sitten lähti. Olimme joutuneet Työhevosharrastajat ry:n sosiaalisen median mainonnan uhreiksi ja niinpä matkasimme satoja kilometrejä päästäksemme metsään töihin. Totta puhuen, hevosten monipuolinen käyttö ja työajo on kiinnostanut molempia jo pidemmän aikaa, vaikka raviurheilu onkin pääasiallinen hevosurheilulajimme. Metsätyökurssissa kiinnosti hevosten todellinen työkäyttö, työvaljastuksesta ja reellä ajamisesta meillä oli kokemusta ravihevosten valmentamisen tiimoilta.

Työskentelemme Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa, Kirsi Perhossa hevosalan opettajana ja Marjo Kaustisella hevosalan kouluttajana. Hevosalan koulutuksessa näkyy tänä päivänä hevosten käytön ja palvelujen tarjonnan monipuolistuminen. Opetamme hevosharrastepalvelujen tuottamiseen suuntautuneiden opiskelijoiden uutena tutkinnon osana olevaa hevosajotöiden tekemistä. Sen opetukseen tulimmekin kurssilta lisäoppia hakemaan.

Nykyään hevosten rooli on yhä enemmän tuottaa hyvinvointia ihmisille. Työhevosia ei enää laajemmin tarvita fyysiseen puunkorjuutyöhön entisajan tapaan, mutta niillä voi vieläkin hakea ekologisesti metsästä talven polttopuutarpeet. Työhevosharrastuksella on myös merkitystä vanhojen perinteisten työtapojen säilymisen kannalta. Nimenomaan työmenetelmiä on hankala oppia pelkästään YouTubesta katsomalla, vaan täytyy mennä itse kiskomaan tukkia reen kyytiin. Työhevosten uusi tärkeä tehtävä on omalta osaltaan tuottaa elämyksiä ihmisille. Niitä mekin saimme tällä kurssilla!

Kurssilla kouluttajina oli valtavan kokemuksen omaavia hevosmiehiä sekä heiltä oppinsa saanutta nuorempaa polvea. Kurssilaisista löytyi kaikenikäistä porukkaa ja hyvin erilaisella taustalla, osalle tuttua oli nimenomaan metsätyöt ja toisille hevosten kanssa toimiminen – kummankinlaista osaamista tarvittiin! Kurssipaikkana toimi kaunis Puroniemen leirikeskus, jonka mäntykangas ja järven jää antoivat ihanteelliset puitteet metsätyökurssille kirpakassa aurinkoisessa pakkassäässä.

Pääsimme ajamaan liistereellä ropseja, havuja parireellä, jonka päällä oli rekka ja tukkeja liikuttelimme juontolaitteella sekä parirellä. Siitä tulee ihan kuningasfiilis kun istut ohjat käsissä tukin päällä ja annat hevosen ponnistaa vauhdilla ylämäkeen!

Kiitos täytyy antaa kurssilla olleille hevosille, jotka tyynesti suhtautuivat kokemattomiin kuskeihin. Hevosista huomasi luottamuksen niiden omistajia kohtaan ja tajusi sen, että toimivan työhevosen kouluttaminen on pitkäjänteisen työn tulos.

Näimme myös kuinka luokkipuu lämmitetään nuotiossa vedellä täytetyssä putkessa keittämällä, jonka jälkeen luokki painetaan muotoonsa. Uudet aisat valmistuivat käden käänteessä ja illan puhdetyönä halukkaat saivat pitsata työohjia tai riimunnaruja.

Saimme kurssilta sen, mitä tulimme hakemaan: runsaasti lisäoppia ja oivalluksia, jotka palvelevat työtämme. Innostus hevosen työkäyttöön vain nousi, ehkäpä seuraavaksi pääsemme kyntämään tai heinätöihin hevosella? Kyllä kannatti lähteä!

kurssilaiset
Kirsi ja Marjo
(Jutun kuvat ovat kirjoittajien ottamia)

Mainokset